Osa 5

Merefestien aikaan otettu ilmakuva Kaupunginlahden pohjukasta kohti Suukaria. Merefestit järjestettiin ensimmäisen kerran 1990 ja kuva on juuri näiltä vuosilta. Taustalla satamassa näkyy Uudenkaupungin satamaan Ruotsista liikennöinyt Finnlinkin junalautta. Säännöllistä auto- ja junalauttaliikennettä Uudenkaupungin ja Ruotsin Hargshamnin välillä oli 1989-1996. Vaunujen pyörät jouduttiin vaihtamaan Uudenkaupungin satamassa erilaisen raideleveyden takia. Yaran lannoitetehtaan nykyisin maisemoitu kipsikasa on kuvan ottoaikaan vielä valkoisena. Vasemmalla Sorvakon puolella Pakkahuonetta vastapäätä Palmun leipomo, josta tuli myöhemmin Kaivohuone. Sorvakonniemeen ovat jo nousseet kulttuurikeskus Cruselli ja Hotelli Aquarius, jotka valmistuivat 1980-luvun lopulla. Crusellin ideoi Juhani Linnoinen ja hotellin perusti Seppo Tyrjy.

Vakka-Suomen Osuusliikkeen 1970-luvun loppuun asti toiminut myllyrakennus Pakkahuoneen naapurissa. Tämän kuvan ottohetkellä vanha siilo on jo muutettu kesäravintola Pookin Rannaksi ravintola Pookin omistajapariskunnan Simo ja Kaija Reijonsaaren toimesta. Viljasiilot purettiin 2002. Punaisessa puurakennuksessa Pakkahuoneen takana toimi muun muassa Finnlinkin ja tullin toimisto. Sittemmin tiloihin rakennettiin vierasveneilijöiden käyttöön sauna ja pyykinpesutilat. Kuvassa näkyvät hienosti kaupungin molemmat kirkot, joista vanhempi valmistui 1629 ja uudempi vuonna 1863.

Pakkahuoneen tori vielä päällystämättömänä. Vierasvenekäyttöön Pakkahuone avattiin puuhakkaan Arja Forsellin ja Mirja Peltosen toimesta vuonna 1981. Mirja tosin jäi pois jo ensimmäisen kesän jälkeen. Pakkahuone valittiin muutaman kerran myös vuoden vierasvenesatamaksi. Varsin pian torilla aloitettiin kesäiset iltatorit, joissa paikalliset pääsivät myymään muun muassa puutarhojensa tuotteita. Vierasvenesataman sijoittamista Pakkahuoneen rantaan esitti ensimmäisen kerran jo 1970-luvun lopulla Mailis Saari kaupungin matkailulautakunnan kokouksessa. Toinen vaihtoehto oli palvelurakennuksen sijoittaminen johonkin vastarannan vanhoista aitoista.

Tunnelmakuva Pakkahuoneen kesäiseltä iltatorilta. Paikalliset herrasmiehet istuskelevat vierasveneiden edessä ja kommentoivat asiantuntevasti näkemäänsä. Torilla oli myynnissä muun muassa mansikoita, herneitä ja sipulaa. Etualan haalarit osoittavat, että kuva on 1980-luvun alusta.

Sorvakon rannasta makasiinien jälkeen otettu kuva kohti Pakkahuonetta. VaSon mylly toimii ottohetkellä vielä myllykäytössä, eikä sivurakennusta ole vielä maalattu. Näihin aikoihin Uudenkaupungin kaupunki alkoi vasta kiinnittää huomiota Kaupunginlahden rannan virkistyskäyttöön. Autoillekin oli kuvan aikoihin vielä omat paikkansa rannan molemmilla puolilla. Ei ole sattumaa, että keltainen auto vastarannalla on merkiltään Saab. Ensimmäinen Saab Uudestakaupungista valmistui vuonna 1969 ja sen voi bongata paikallisessa automuseossa.

1970-luvun puolivälin kuvassa Tukholman kuninkaallisen pursiseuran purjeveneitä vieraisilla Pakkahuoneen rannassa täydessä juhlaliputuksessa. Naapurimaan herraskaisten vierailu herätti kaupunkilaisissa suurta kiinnostusta aikana, jolloin varsinaista vierasvenesatamaa ei vielä ollut. Se avattiin Pakkahuoneen rantaan vasta vuonna 1981.

Hällforsin perheen omistuksessa edelleen oleva ja säännöllisesti seilaava ukilaisvalmisteinen moottorivene Auli Kaupunginlahden rannassa. Aulin rakensi Arvid Hällfors. Vasemmalla näkyy Palmun Leipomon kulma ja siitä vähän Sorvakonniemeä kohden puolestaan entinen Kala-Nilan kalanjalostuslaitos. Leipomo tunnettiin myöhemmin ravintola Kaivohuoneena. Rakennuksessa tehtiin aikanaan ennen leipomon perustamista jopa niinkin eksoottisia tuotteita kuin puisia wc-pytyn kansia.

Mänty-/mahonkirunkoinen, ajalleen tyypillinen vesibussi Kuha Kaupunginlahden rannassa odottamassa lähtöä kohti Uudenkaupungin saaristoa. Summassa vuonna 1963 rakennettu ja 1965 Uuteenkaupunkiin hankittu Kuha liikkui paitsi tilauksesta myös säännöllisillä vuoroilla muun muassa Koiviston lomasaareen. Kuha on edelleen purjehduskuntoinen ja se on mahdollista bongata kesäisin myös Kaupunginlahdella.

Vilppu Aallon vuonna 1972 ottamassa kuvassa taustalla vesibussi Kuha. Henkilöjunat Uudestakaupungista kohti Turkua lähtivät keskellä kuvaa olevan Kalarannan seisakkeen edestä. Henkilöjunaliikenne loppui vuoden 1992 lopussa. Rantakadun toisella puolella uutta rakennustyyliä edustava kerrostalo vierellään vanhemman tyylin edustaja eli entinen yhteislyseo, jossa nykyisin toimii kaupunginkirjasto. Saaristolaiset myivät paateistaan tuohon aikaan vielä niin kalaa kuin erilaisia juureksiakin. Joku asiakkaista on tullut paikalla Pappa-Tunturilla, jonka viereisessä korissa ei kumma kyllä ole 1968 vapautunutta keskiolutta.

Tunnistamaton uusikaupunkilaisneitonen nauttii aurinkoisesta kesäpäivästä Kaupunginlahden rannalla Sorvakon puolella. Toisella puolella lahtea näkyvät Kalarannan seisake, uusi kirkko ja vanha yhteislyseo. Seisakkeen vasemmassa laidassa toimi Ranta Grilli, joka oli varsinkin ravintola Kirstasta ilta- ja yöaikaan lähteneiden suuressa suosiossa. Sorvakon rantabulevardia ei oltu tuohon aikaan vielä päällystetty.

Sirkus on tullut kaupunkiin eli Sorvakon parkkipaikalle Merefestien aikaan. Leijonapuistona tunnettu lasten leikkipuistokin on jo osittain rakennettu nykymuotoonsa. Nimensä puisto sai lahjoittajiensa eli paikallisten Lions-veljien mukaan. Sorvakon sillan vasemmalla puolella näkyy hyvin nykyisin Bonk-keskuksena tunnettu entinen sähkötehdas. Äärimmäisen vasemmalla keskellä puolestaan vanha kaupunginsairaala.

Samasta lentokoneesta samaan aikaan kuin edellinenkin kuva ikuistettu näkymä Uudestakaupungista, tällä kertaa Kaupunginlahden pohjukan suuntaan. Sirkusteltta samoin kuin rannassa oleva keltainen telttakin ovat nytkin näkyvissä. Kuvasta näkyy hyvin, miten kerrostalot ovat alkaneet vallata vanhaa puutalokaupunkia. Taustalla Hakametsän ajalleen tyypillisiä elementtitaloja.

Moottoripurjehtija Chivas on tullut vieraisille Kaupunginlahdelle. Keskellä nykyinen Cafe Aitta, joka toimii vanhassa 1800-luvun makasiinissa. Aikanaan siinä toimi muun muassa Uudenkaupungin Korihaiden toimisto. Äärimmäisenä oikealla tuolloin vielä sähkölaitoksen käytössä ollut rakennus, missä nykyisin sijaitsee Bonk-keskus. Bonkin vierailijoiden kannattaa muistaa vanha savolainen totuus, jonka mukaan vastuu on aina kuulijalla.

Kaupunginlahden Sorvakon puoleisen rannan vanhoihin makasiineihin on perustettu ensimmäiset ravintolat eli Suolaspuar ja Captain´s Makasiini (molemmat aloittivat 1988). Autot ajoivat tuohon aikaan vielä aivan Kaupunginlahden rannassa. Ylhäällä mäen päällä vanha kaupunginsairaala, missä toimi sittemmin muun muassa terveyskeskus ja hoivakoti.

Bonk-keskuksen laitteet valmistanut ja yhdessä Alvar Cullichsenin kanssa ideoinut Henrik Helpiö perusti 1980-luvun alussa ikiaikaiseen suolamakasiiniin vanhojen tavaroiden liikkeen, josta löytyi käytännössä kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Tässä vaiheessa vieressä olleeseen makasiiniin on jo avattu ravintola Sualaspuar.

Markku Korpi-Hallilan ottamassa 1970-luvun kuvassa käydään vielä silakan tukkukauppaa Pakkahuonetta vastapäätä sijainneen Kala-Nilan kalanjalostuslaitoksen rannassa. Tuohon aikaan kaupungissa ei vielä ollut EU-säädöksiä pilkuntarkasti noudattavia terveystarkastajia, koska Suomi ei ollut vielä liittynyt unioniinkaan.