Osa 3

Suukarin suunnasta kohti Kaupunginlahtea otettu kuva. Vasemmalla vanhaa veneveistämön aluetta ja uusi möljä. Laiturissa olevien kaljaasien välissä näkyy ravintola Vallila ja siitä oikealle Vallimäen luotsiasema, joka toimii nykyisin luotsimuseona. Äärimmäisenä oikealla kaikkien kaupunkilaisten käytössä ollut pyykin huuhtelurakennus. Kuvassa näkyy myös alun perin merimiesten asuinalueeksi rakennetun Balzaborgin taloja ja vanhoja ranta-aittoja.

Sorvakonniemestä otettu kuva kohti koillista eli Pakkahuoneen rantaa. Etualalla Sorvakonniemessä nykyisen Crusellin paikalla sijainnut Lockmerin talo. Taustalla Vallimäki, molemmat kirkot, makasiinirakennuksia ja pyykin huuhtelurakennus. Myöhemmin vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus sijaitsi nykyisen kalasataman kohdalla Saunasillan kupeessa.

Merimiesten entisen asuinalueen eli Balzaborgin rakennuksia, joista vasemmalla sijaitseva tummempi asuinrakennus on jo purettu. Vallimäellä seisova luotsiasema toimii nykyisin luotsimuseona. Yksi rannan makasiineista oli luotsien hallinnassa esimerkiksi reimarien säilytystä varten. Yhdessä toimi puolestaan moottorikorjaamo.

Ilmeisesti Uudessakaupungissa rakennettu valöörivene laiturissa pyykin huuhtelurakennuksen tai -huoneen edessä. Vuonna 1884 perustettu Uudenkaupungin Purjehdusseura UPS on yksi maamme vanhimmista suomenkielisistä urheiluseuroista, mutta silti selvästi nuorempi kuin Segelförening i Björneborg (1856) tai Rauman Purjehdusseura (1879). Pakkahuoneelta kohti merta otetussa kuvassa näkyy myös paaluja, joihin vierasveneet kiinnittävät nykyisin peränarunsa.

Pakkahuoneen edustalla höyrykäyttöinen vartiolaiva Silmä, joka valmistui Tullilaitoksen käyttöön Helsingin Hietalahden telakalla vuonna 1908. Alus siirrettiin vuonna 1930 merivartiolaitoksen palvelukseen. Silmän laidalla moottorivene, jonka kaltaisia käytettiin kieltolain aikana pirtun salakuljetukseen. Vuonna 1919 kesäkuun ensimmäinen päivä alkanut kieltolaki loppui vasta vuoden 1932 huhtikuun viides päivä. Kuvan takiloidut kaljaasit ovat uusikaupunkilaisen V.B Vikströmin Anna ja rymättyläläinen Ina. Pakkahuoneen katolla oli vielä tuohon aikaan kyltti, jossa luki isoilla kirjaimilla Pakkahuone. Kuva vuodelta 1931.

Kaupunginlahtea kuvattuna Sorvakon puolelta kohti Pakkahuonetta ja Rantakatua. Kuvassa näkyy myös rautatie, joka valmistui elokuun alussa 1924 ja vihittiin käyttöön keväällä 1925. Rautatien rakentajat tulivat seudulle työtä hakemaan ympäri maan, samaan tapaan kuin nyt tullaan autoja tekemään. Sorvakon puoleisella rannalla proomu, jota kalakauppias Lauri Sjöblom käytti silakoiden kuljetukseen.

Kalastajien veneitä Kalarannassa Sorvakon sillan kupeessa. Kaupunkilaiset tulivat sankoin joukoin myyntipäivinä rantaan ostoksille ja tapaamaan toisiaan. Tuohon aikaan kalatoripäivät olivat myös sosiaalinen tapahtuma. Taustalla Rantakatu ja Rauhanpuisto, missä sijaitsi Uudenkaupungin yhteislyseo aina vuoteen 1957 asti. Nykyisin talossa toimii kaupunginkirjasto. Tähän aikaan junien seisake oli vielä sillan toisella puolella. Pieni rakennus oikealla oli rautateiden vaihdekoppi.

1930-luvulla otettu kuva Rantakadulta. Moottorijuna seisoo silloisella Kalarannan seisakkeella Sorvakon sillan tienoilla. Seisake siirtyi hieman lännemmäksi Kalarantaan vuonna 1955. Uuteenkaupunkiin alkoi tulla jo 1930-luvulla niin sanottuja moottorijunia, vaikka toisaalta höyryjuniakin käytettiin aina 1960-luvun lopulle asti. Isoja Ukko-Pekka -kokoluokan junia ei Uudessakaupungissa nähty, sillä paikallinen kääntöpöytä oli niille liian pieni.

Sorvakossa nykyisen Cafe Aitan takana sijainneen sähkötehtaan katolta otettu kuva Sorvakon sillalle. Vuonna 1909 käyttöön otettu sähkötehdas toimii tänä päivänä Bonk-keskuksena. Sillalla ja Rantakadulla on paljon ihmisiä ajalle tyypillisiä kevätjuhlallisuuksia odottamassa. Rantakadun takana näkyvät aikanaan suuressa suosiossa olleet kioskit eli paikallismurteella putkut.

Sorvakon puolelta kohti Rantakatua ja Koulukatua otettu kuva. Keskellä sillan päädyn kohdalla sijaitsi kioskirivistö eli putkut. Kioskeissa myytiin limonadeja, munkkia, kahvia, lehtiä ja karamellejä. Ne olivat varsinkin läheisen yhteislyseon oppilaiden suuressa suosiossa. Rannassa oli myös erillinen kioskirakennus, jonka myyntiartikkelit olivat samat. Oikeassa reunassa olevassa rakennuksessa toimi niin sanottu Kolmen herran puat.

Matonpesua sillankupeessa nykyisen Cafe Aitan ja hotelli Aittarannan kohdalla. 1930-luvulla matot pestiin vielä käsin, eikä kukaan edes ajatellut mäntysuovan ja muiden voimakkaiden pesuaineiden vaikutusta lahden biodiversiteettiin. Kaupunginlahden toisella puolella Rantakadun varrella seisova iso puutalo oli niin sanottu Salosen talo, joka purettiin vasta 2018.

Uudenkaupungin vanhan kirkon tornista 1930-luvulla otettu kuva kohti Kaupunginlahden pohjukkaa. Kuvan etualalla Rantakadun ja Pohjoistullinkadun kulmauksessa nykyinen Huuteran talo. Vasemman laidan pitkä puurakennus on vanha Yhteislyseo eli nykyinen kaupunginkirjasto. Sorvakon puolella näkyvät muun muassa rautatieasema, yhä asuinkäytössä olevat VR:n talot, veturitalli, komea vanhainkoti, piirimielisairaalan rakennuksia, sähkötehdas, Vakka-Suomen Mylly ja edelleen pystyssä olevat rantamakasiinit.

Sorvakon puusilta Kalarannasta eli pohjoisrannalta päin kuvattuna. Sillan vasemmalla puolella nykyisen Cafe Aitan katto ja sen takana kaupungin vuonna 1909 toimintansa aloittanut sähkötehdas, jolle taiteilija Alvar Cullichsen keksi uusiokäyttöä Bonk-keskuksena 1990-luvun alussa. Oikealla aivan sillan kupeessa Vakka-Suomen Myllyn rakennus.

Vakka-Suomen mylly valmistui vuonna 1925 ja jatkoi toimintaansa vuoteen 1955 saakka. Vuonna 1987 puretussa rakennuksessa toimi myöhemmin mm. Wikmanin kumikorjaamo. Myllyn oikealla puolella yhä pystyssä seisova hirsinen, alun perin suolavarastona käytetty makasiini, jossa toimii nyt ravintola Kirsta. Ennen ravintolakäyttöä makasiinissa oli vanhan tavaran kauppa. Vuonna 1988 avattiin makasiineihin ensimmäiset ravintolat, Sualaspuar (nykyinen 1617) ja Captains Makasiini. Myllyrakennuksen edessä ajalle tyypillinen pitkänokkainen linja-auto, jota nykymittapuun mukaan kutsuttaisiin pikkubussiksi.

Turku-Uusikaupunki -rautatien vihkiäisiin 30.5.1925 saapuneita juhlavieraita lähdössä veneajelulle Uudenkaupungin saaristoon. Juhlatunnelmasta kertovat veneen perässä liehuvan sinivalkoisen Suomen lipun lisäksi miesten silinterihatut eli paikallisella murteella silkstörmärit. Hannes Keravuoren omistama Ahti on niin sanotusti uusikaupunkilaismallinen ja myös -valmisteinen moottorivene. Takana lähempänä Sorvakonrannan makasiineja matkaa toinen vene samaan suuntaan. Makasiineista oikeanpuoleisessa toimii nykyisin ravintola Captains Makasiini. Siitä vasemmalle ravintolat Bisto Bay (ent. Orre), 1617 (Sualaspuar) ja Kirsta.

Vanhan kirkon tornista kohti Sorvakon mäkeä vuosien 1925 ja 1936 välillä otettu kuva. Aikajana selittyy sillä, että kuvassa ei vielä näy nykyistä sairaalarakennusta. Rannassa kohti satamaa ja Pakkahuonetta menevät kiskot. Sorvakon rannassa vanhoja makasiineja ja erilaisia lähinnä puutavaran varastointiin käytettyjä rakennuksia. Oikealla purjeveneen edessä on isompi ”torpedomalliseksi” kutsuttu moottorivene lähdössä kohti merta. Venetyyppi oli erityisesti pirtusalakuljettajien suosiossa.