Osa 4

Turun Kuvauksen ottama ilmavalokuva 1950-luvun alusta. Etualalla Suukarissa sijainneita Zachariassenin sahan lautatapuleita ja itse saha, jonka toiminta loppui vuonna 1957. Keskellä sahan voimalan piippu. Sahan takana näkyvä lahti on Pietolanlahti, jonka takana puolestaan sodan jälkeen rakennettuja Kaarikadun pientaloja. Santtio ja Ketunkallion nykyiset asuinalueet ovat vielä neitseellistä metsää. Oikealla kaupungin keskustan ruutukaava-aluetta.

Veljekset Karhumäen ilmakuva 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta. Tuohon aikaan korjattiin uuden kirkon tornia ja kuvassa näkyvät vielä tornin ympärillä olleet rakennustelineet. Etualalla Zachariassenin sahan piippu, vasemmalla Pietolanlahti. Sahasta kaupunkiin päin Uudenkaupungin veneveistämö ja Vakka-Suomen Kivenjalostamo OY. Pakkahuoneen rannassa näkyy vuonna 1944 aloittaneen Vakka-Suomen Osuusliikkeen yhä edelleen pystyssä oleva myllyrakennus. Myllymäellä seisoo 1953 valmistunut vesitorni.

Kaupunkilaisten paatteja pyykin huuhtelemista varten rakennetun yleisen virutus- tai huuhteluhuoneen rannassa. Sorvakon puolella muun muassa kaupungin halkovaraston katos ja sen oikealla puolella taiteilijanakin tunnetun Lauri Nilan perustama kalankäsittelylaitos Kala-Nila, jonka toimintaa jatkoi Uudenkaupungin Kala Oy. Kuvaaja Olavi Ruusuvuori.

Vasemmalla Pakkahuone, jonka edessä vakiolaiturissaan vuonna 1936 valmistunut meripelastusalus Outoori. Uudessakaupungissa se palveli aina vuoteen 2003, jolloin Englannissa rakennettu Janne Malen -alus otettiin käyttöön. Taaempana oikealla muun muassa Kalarannan seisakerakennus, joka valmistui vuonna 1955. Kuvaaja Valokuvaamo Iris.

Kaupunginlahden rantaa 1950-luvun alkupuolella. Pakkahuoneen laiturissa oli jo tuohon aikaan runsaasti veneitä, joskin purjeveneiden vähäinen määrä ihmetyttää. Vuonna 1884 perustettu Uudenkaupungin Purjehdusseura on sentään yksi valtakunnan vanhimmista alallaan. Kaupunginlahden toisella puolella Vakka-Suomen Mylly heti Sorvakon sillan kupeessa ja aittarannan makasiinirakennuksia.

Höyryveturin vetämä matkustajajuna on saapunut Kalarannan seisakkeelle. Kalarannassa saaristolaisveneitä, joista ihmiset myivät sekä pyydystämiään ahdin antimia että kalastajatilojen pienten ja kivisten peltotilkkujen satoa. Tarjolla oli perunoita, muita juureksia, omenia ja marjoja sekä myös käsitöitä. Kuvaaja Ilmari Jokiniemi.

Näkymä Sorvakon rannasta kohti Rantakatua ja kaupungin keskustaa. Keskellä laiturissa oleva vesibussi edustaa tyyliltään 1950-luvun puurunkoista vesibussimallia. Vesibussit veivät tuohon aikaan ihmisiä muun muassa kaupungin omistamaan Koiviston lomasaareen. Vesibussin takana Uudenkaupungin yhteislyseon rakennus, joka toimii nykyisin kaupunginkirjastona. Oikealla Kalarannan seisakkeen pieni valkoinen rakennus. Kuvaaja Olavi Ruusuvuori.

Sorvakon sillalta 1960-luvun alussa otettu kuva Kalarannasta ja sen kalastajapaateista. Myynti tapahtui joko suoraan veneistä tai laiturin telttakankaalla katetuilta myyntipöydiltä. Rauhankatu kakkosen kerrostaloa on tässä vaiheessa jo alettu rakentaa. Keskellä takana Kalarannan seisake. Kuvassa myös kaksi ajalle tyypillistä suosittua henkilöautoa eli Volkswagen Kupla ja Ford Anglia. Kuvaaja Valokuvaamo Iris.

Sorvakon rannasta vuonna 1956 otetun kuvan keskeisinä elementteinä veneiden tankkauspaikan polttoainesäiliöt. Kaupunginlahden toisella puolella Kalaranta ja Rantakadun kioskeja eli paikallismurteella putkuja, joista yksi on avoimesta luukusta päätellen vielä auki. Koulukadun ja Rantakadun kulmassa olevassa rakennuksessa toimi pitkään sekatavarakauppa, joka totteli paikallisväestön suussa nimeä Kolmen herram puar. Talo purettiin 1970-luvun alussa Osuuspankin nykyisen toimitalon tieltä. Kuvaaja Olavi Ruusuvuori.

Idyllisen kaunis 1950-luvun kuva Sorvakonrannasta kohti Kalarantaa ja Sorvakon siltaa. Sillan oikealla puolella ajalle tyypillinen kioskirakennus, jossa oli Rautatiekirjakaupan R-kioski 1940-luvulta 1980-luvun alkuun saakka. Kioskin takana Tervasen kauppa, jonka oikealla puolella toimi tuohon aikaan metalliverstas.

Lumentulo on yllättänyt uusikaupunkilaiset veneilijät syksyllä 1951. Vastarannalla näkyy hyvin funkkistyylinen talo, jossa toimi aikanaan myös Uudenkaupungin sähkölaitoksen konttori. Kuvan ottohetkellä siinä asui kelloseppä Nallikari. Keskellä olevan taitekattoisen sähkölaitoksen takana mäen päällä vuonna 1936 valmistunut Uudenkaupungin seudun sairaalarakennus. Aivan Kaupunginlahden rannassa oleva pieni vaalea rakennus oli koppi, jossa voitiin vaihtaa luistimet jalkoihin. Kuvan veneiden omistajia olivat muun muassa herrat Kavela, Cederqvist, Klotz ja af Ursin. Cederqvistin Ceturin voi edelleenkin bongata Kaupunginlahdella. Kuvaaja Olavi Ruusuvuori.

Veljekset Karhumäen 1960-luvun puolivälissä ottama ilmakuva Kaupunginlahden eteläpuolelta kohti kaupungin keskustaa. Etualalla lahden pohjukka. Kuvan keskellä Kaupunginlahden toisella puolella rakennetaan jo Sokoksen matalaa tavarataloa. Samaan aikaan rakennettiin tavaratalo Centrumia Alisellekadulle. Takana olevat isot valkoiset rakennukset kuuluivat vuonna 1957 valmistuneelle Uudenkaupungin yhteislyseolle eli nykyiselle lukiolle. Yhteislyseosta oikealle Vakka-Suomen ammattikoulu ja vasemmalla puolestaan Janhuan omakotialue.

Myllymäellä sijaitsevasta vesitornista toukokuussa 1967 otettu kaupunkikuva kohti kaakkoa eli Kaupunginlahden pohjukkaa. Aivan kuvan keskellä oleva isompi vaalea rakennus oli Uudenkaupungin Seurahuone, joka purettiin kerrostalon tieltä 1970-luvun alussa. Keskellä takaoikealla 1903 valmistunut vanhainkotirakennus, sen vasemmalla puolella rautatieaseman aluetta ja takana piirimielisairaalan rakennuksia. Vasemmanpuoleinen iso talo on nykyisin kaupungintalo Mörne. Kuvaaja Vilppu Aalto.

Vuonna 1903 rakennettu ja edelleen ylväänä paikallaan seisova vanhainkoti, jota alkuvuosina myös vaivaistaloksi kutsuttiin, on kauneimmillaan tässä Ilmari Jokiniemen kuvassa. Kaupunginlahden rannassa vanhainkodin edessä on vielä viimeisiä alun perin merimiesten asuinalueeksi rakennetun Blasieholman taloja.

Sorvakon silta oli vielä 1950-luvun alussa puurakenteinen. Vakka-Suomen Myllyn rakennuksiin tulleen Kumi-Vikmanin tarjontaan kuului myös veneiden polttoainemyynti. Kumi-Vikmanin omistajalla, Artur Vikmanilla oli tapana antaa pullo kirkasta ensimmäiselle saaristolaiselle, joka tuli talven jälkeen veneellä hänen rantaansa. Kuvaaja Olavi Ruusuvuori.

Tässä sodan jälkeen tehdyssä Sorvakonrannan rakennuksessa tehtiin mm. häköpönttöautojen ja -veneiden polttoaineena käytettyä puupilkettä Pu-Ra -nimisen yrityksen toimesta. Sama yritys valmisti myöhemmin muun muassa puisia wc-pöntön kansia. Myöhemmin, 1960-90-luvuilla rakennuksessa toimi Palmun Leipomo ja vuosina 1995-2001 ravintola Kaivohuone. Talo tuhoutui tulipalossa 2000-luvun alussa. Arvid Hällforsin 1950-luvulla rakentamassa Auli-veneessä kuljetetaan norjalaisia ystävyyskaupunkivieraita Koiviston lomasaareen. Veneen voi yhä nähdä Kaupunginlahden rannalla.